Vainoava vaimo
Yövuoron synkkinä aamuyön tunteina ajoimme hidasta partioajoa pitkin Helsingin lähiöiden katuja. Linja-auto oli juuri oksentanut joukon pahoinvoivan oloisia, laskuhumalaisia yön kulkijoita pysäkille. Eräs yksinään hieman huterasti etenevä nuori somalimies pysähtyi nähdessään meidät, nosti molemmat keskisormensa pystyyn ja esitti niitä meille. - Näyttääkö toi meille keskisormea! Sanoin järkyttyneenä partioautoa kuljettavalle kollegalleni. - Joo. Hän vastasi lyhyesti ja rauhallisesti ja jatkoi verkkaista köröttelyään kohti uhmakasta nuorukaista, raottaen samalla omaa sivuikkunaansa. Lähestyessämme miestä partiokaverini työnsi vasemman kätensä ulos ikkunasta ja vastasi samalla mitalla miehen käsimerkkiin. - Sä annoit sille niinkuin huomautuksen. Tokaisin. - Joo, niin annoin. Kaverini vastasi. Olin tyytyväinen siihen, että parini oli palauttan...