Puukkotappelu

Hätäkeskukseen oli tullut ilmoitus tappelusta kadulla keskellä kirkasta päivää. Päivystäjä ilmoitti tapahtumasta radiolla partiossa oleville poliisin yksiköiulle ja pyysi vapaita partioita liittymään tehtävälle kiireellisesti. 

- Hätäkeskus kyselee vapaita partioita tehtävälle 032, aarne Kannelmäen Sitratori. 

Tehtäväkoodi 032 tarkoittaa pahoinpitelyä tai tappelua jossa käytetään puukkoa tai teräasetta, tehtäväluokka aarne kertoo tehtävän olevan hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan kiireellinen ja sinne ajetaan hälytysajoa. Olimme lähin vapaa partio, otimme tehtävän vastaan ja aloimme suuntaamaan kohteeseen. 

- Häke, 241 liittyy tehtävälle, annatko lisätietoja. Ilmoitin radioon. 

-Häke kuittaa, 241 liittyy. 241, kohteesta tulee useita ilmoituksia ja tilanne on sekava. Siellä on kaksi miestä, jotka tappelevat keskenään ja ainakin toinen on ottanut veitsen esiin jolla on lyönyt toista. Paikalla on paljon ihmisiä katsomassa tilannetta. Hätäkeskus antoi hätäpuheluiden perusteella tekemänsä tilannearvion. 

-241 kuittaa. Vastasin lyhyesti ja jätin radioaallot vapaaksi viestintää varten.

Meillä oli vain lyhyt matka kohteeseen viereisestä Konalan kaupunginosasta. Hälytysajoa ajamalla kestäisi vain muutaman minuutin kunnes saavuttaisimme Sitratorin. Kannelmäki on junaradan varrella sijaitseva lähiö ja Sitratori on sen keskus. Intialaisen soittimen mukaan nimetty tori on aukio, jonka reunoilla sijaitsee muunmuassa Kannelmäen juna-asema, kirjasto, ruokakauppa, sekä muutama lähiöille tyypillinen kapakka, joissa tarjotaan edullista keskiolutta. Kaarroimme Klaneettitieltä nurkantaakse Sitratorille ja tuulilasin läpi eteemme avautui kaaottinen tilanne. Ihmisiä oli toista kymmentä, mutta tappelua ei näyttänyt olevan käynnissä. Nousin ulos autosta, väkijoukon huomio keskittyi minuun, kukaan ei sanonut tai tehnyt mitään, tunnelma vaikutti odottavalta. Nopeasti havaitsin kuitenkin kaksi maassa makaavaa miestä keskellä ihmismassaa, sekä joukon vierellä seisomassa miehen, jolla oli veitsi kädessään. Vedin aseen kotelosta, osoitin sillä miestä ja käskin häntä pudottamaan veitsen.

 - Poliisi! Pudota veitsi, tai poliisi ampuu! Huusin käskevällä äänellä. Mitään ei kuitenkaan tuntunut tapahtuvan, joten toistin käskyn. Pudottamisen sijaan mies käänsi veitsen kohti minua. Aseen piippulinjaa pitkin ihmistä katsellessa ja eettistä pohdintaa ampumisesta tehdessä, sekunnin murto-osatkin alkavat tuntumaan hyvin pitkiltä ajanjaksoilta. Teräaseella pystyy aiheuttamaan tappavia vammoja. Hyökkäävä ihminen voi liikahtaa kymmenenkin metriä sekunnissa. Henkilön toimintaan on kyettävä reagoimaan nopeammin, kuin hän kerkeää ne toteuttamaan. Ja kaiken lisäksi on huomioitava ympäristö ja sivulliset ihmiset, joita tässä tilanteessa oli useita, kaikki hyvin lähellä veitsimiestä.

Mies avasi suunsa ja yritti sanoa jotain, mutta jatkoin käskyttämistä - Nyt pudotat sen veitsen maahan! Huusin hänen sanojensa päälle. Mies viimein alkoi tottelemaan ja laski veitsen hyvin vastahakoisesti maahan ja otti muutaman askelen taaksepäin. Lähestyin miestä ja veistä ase edelleen valmiina, kunnes vihdoin sain otettua veitsen haltuuni. Väkijoukosta alkoi kuulua huudahduksia: - Ei se tuo mies ollut! Eräs nuori nainen tuli ottamaan minua. hihasta kiinni ja osoitti maassa makaavia miehiä ja sanoi - Ne oli noi. Toi mies ei tehnyt mitään. Noi kaksi tappeli ja niillä molemmilla oli puukot, toi vaan otti sen puukon maasta. Mies seisoi hiljaa ja tuijotti loukkaantuneena muutaman metrin päästä, hän oli yrittänyt olla avuksi ja sen johdosta hänelle oli huudettu ja uhkailtu ampumisella.

Maassa makaavat kaksi miestä veivät nyt kaiken minuna ja partiokaverini huomion, eikä sitä riittänyt jaettavaksi loukatulle miehelle. Toinen makaavista miehistä nousi hetkeksi istumaan ja yritti sanoa jotakin, mutta menetti tajuntansa ja retkahti maahan. Miehillä oli pahoja haavoja ympäri kehoa. Veitsen iskut aiheuttavat erilaisia jälkiä kehoon, pinnalliset viiltohaavat voivat vuotaa paljonkin verta ja näyttää hyvin pahoilta, olematta silti välittömän hengenvaarallisia. Syvät pistohaavat taas voivat ulospäin näyttää hyvin mitättömiltä ja silti aiheuttaa runsasta sisäistä verenvuotoa, sen vuoksi ne voivat helposti jäädä huomaamatta. Massiivinen verenvuoto on kriittinen tilanne, joka voi pahimmillaan viedä hengen sekunneissa, ambulanssikaan ei välttämättä ennätä ajoissa paikalle. Poliisiautossa on vain rajallinen määrä ensiapuvälineistöä ja kun vammoja on paljon ympäri kehoa, on joskus sovellettava ja tehtävä tilapäisiä painesiteitä esimerkiksi jeesusteipillä.

Ilmoitin nopeasti radioon muille partioille ja hätäkeskukselle tilanteen - 241 Sitratorilta ilmoittaa, täällä on kaksi miestä tajuttomana, molemmilla pistohaavoja ympäri kehoa, molemmat todennäköisiä tekijöitä, yksi veitsi poliisin hallussa, toinen kateissa. Poliisi antaa ensiapua, tarvitaan lisää partioita paikalle ja Häke, voitko tilata ambulanssin! - Häke kuittaa, tehdään tehtävä myös ensihoidolle. Hätäkeskus kuittasi. Partiota alkoi liittymään tehtävälle, en pystynyt seuraamaan kuinka monta partiota oli tulossa, mutta luotin siihen että niitä on varmasti tarpeeksi. 

Hetken kuluttua Kannelmäen Sitratori välkehti sille ominaiseen tapaansa sinisiä valoja kun aukio täyttyi poliisiautoista ja ambulansseista. Miehet joita nyt epäiltiin toistensa törkeistä pahoinpitelyistä ja tapon yrityksistä lastattiin nopeasti paareille ja ambulanssin kyytiin, kumpikaan heistä ei ollut siinä kunnossa että olisi voinut selvittää tapahtumia meille. Aloitimme puhuttamaan paikalla olevia silminnäkijöitä ja keräämään heidän yhteystietojaan. Alustavien puhutusten perusteella alkoi muodostumaan kuva, että miehet olivat paikallisia ravintolayrittäjiä, jotka olivat aikaisemminkin ajautuneet sanaharkkaan ja riitoihin. Tällä kertaa suu sanallinen riitely oli kuitenkin äitynyt tappeluksi ja lopulta puukot oli otettu esiin. Mies joka oli noukkinut maahan pudonneen veitsen ja jota oli käskytetty aseella uhaten pudottamaan se, oli jo poistunut paikalta ja hänen henkilöllisyytensä on yhä mysteeri. 

Kirjoitan asioista, joista olisi helpompi vaieta. 

En siksi, että haluaisin provosoida – vaan siksi, että niin harva uskaltaa puhua niistä. 

Totuus pitäisi aina voida sanoa ääneen. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta hiljaisuus ei suojele ketään – ainoastaan ongelmaa. 

Jos haluat tukea sitä, että joku uskaltaa kirjoittaa vaikeista aiheista, voit tarjota ahkeruuskahvin – eli pienen lahjoituksen blogille: 

https://ko-fi.com/srajam